Ink.

Eilen toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja kävin ottamassa mustetta ihooni ensimmäistä kertaa elämässäni. Aleksin jalanjälki oikessa koossa koristaa oikeaa jalkapöytääni. Tiedän etten tule koskaan kyllästymään kyseiseen tatuointiin, sillä kuvalla on erityinen merkitys elämässäni en edes vanhana ryppyisenä mummona. Kuva tulee kulkemaan mukanani aina. Aleksin jalanjälki ikään kuin kulkee mukanani jalan päällä minne vaan <3 Joskus jos saamme lisää lapsia, aion ottaa toiseen jalkaan samalla periaatteella jalanjäljen.

Ihana, eikö vain? Onko muilla tatuointeja; erityinen merkitys niille?

Mittarissa täydet 10 kk

Siis että mitä: joko on muka elokuun loppu ja Aleksilla tuli täyteen 10 kuukautta. Jaiks, pari kuukautta ja herra täyttää vuoden <3 vauva vuosi on ollut kyllä melkoisen helppo ja ihanaakin ihanempaa aikaa muistaen kuitenkin monet itkut niin äidiltä kuin pojalta; ilosta ja surusta. Olin tosiaan muutaman viikon työn äärellä ja, että minä tykkäsin. Vastapainoa kotona olemiselle  ei sillä ettenkö rakastaisi kotona oloa ja ulkoilemista koko perheen voimin. Pari viikkoa vierähti kuin siivillä ja sen vuoksi myös kuulumisien päivittely on jäänyt taka-alalle. Aleksi oli myös kolmisen yötä mummolassa hoidossa, sillä meidän työvuorot eivät osuneet oikein yksyhteen. Mummolassa herra oli yhtä aurinkoa ja yötkin oli nukuttu melko mallikkaasti. Tämä viikko kotona onkin ollut sitten naurujen välissä kiukuttelua. Osa syy löytyi myös herran suusta viime yönä puhkesi alas neljäs hammas ja nyt legoja komeilee yhteensä kahdeksan.


Tosiaan Aleksi on jo 10 kuukautta ja sen kunniaksi käytiinkin koko perhe syömässä Savonlinnassa ravintola Majakassa. Ruoka oli hyvää ja mahan sai täyteen. Leivottiin myös Aleksin kanssa tänään pullia. Herra istua nökötti syöttötuolissa porkkanaa järsien ja ihmetteli äidin kokkaustaitoja ;) Ensi viikolla meillä on 10 kk neuvola, voisin sitten päivitellä lukuja ja rytmejä; taitoja. Huomenna suunnataan kavereiden häihin Joroisiin ne olisikin viimeiset häät tälle kesälle.

Syksyn aikana olen luvannut itselleni ostaa uuden tietokoneen ja kun sen aika koittaa uskon myös uppoutuvani useammin sohvan nurkkaan blogin pariin. Rakastan lukea muiden tekstejä, mutta mikä siinä on niin vaikeaa itse kirjoittaa kuulumisia! hah.

Ihanaa ja lämmintä viikonloppua kaikille!

Ajatuksia

Hurjaa, että vietän viimeistä äitiysloma viikkoa! vastahan Aleksi syntyi ja mullisti maailmamme täysin. Nyt tuosta pienestä murusesta on kasvanut kovinkin oman luonteensa omaava hurmuri <3 Tosiaan äitiysloma päättyy ja vihdoinkin asioihin on tullut jotain selkoa. Aloitan maanantaina muutaman viikon keikka pätkän ja jännittää. Onneksi paikka on tuttu ja kyse on vaan muutamista vuoroista. Tämä viikko onkin kulunut mummilassa vieraillen, kaikkea kivaa touhuten (keinuen, veneillen, herkutellen), halien ja suukotellen. Ollaan nautittu myös auringosta ja läträtty vedessä.

Murunen

Koulu jatkuukin jo syyskuun puolessa välissä toisin kuin ensin sain luulla sen jatkuvan vasta joulukuussa. Aleksi aloittaa myös silloin hoidon. Päivähoitohakemukset on vetämässä, mutta vastausta ei ole vielä tullut. Uskon ja "toivon", että herra pääsisi kylällä olevaan ryhmäperhepäiväkotiin. Plussaa on se, että hoito on meiltä noin 300 metrin päässä, lapsia siellä on noin kymmenen, myös isi voisi välillä viedä Aleksin ja hakea kotiin sekä hoitajat ja kaverit ovat tuttuja. Aleksi pärjää varmasti hyvin! onhan hän erittäin sosiaalinen ja iloinen luonne <3

Vastahan tuo pieni nökönenä syntyi...

..ja nyt se on jo noin iso poika (9kk)

Itseäni vain mietityttää viedä noin pieni mies hoitoon. Itse olin myös 10 kuukauden ikäinen aloittaessani päiväkodin ja kai minusta ihan normaali kasvoi :) Haikeaa vain, että poika on pieni vain hetken, mutta olen ajatellut, että mitä nopeammin käyn koulun loppuun, sitä nopeammin pääsen tekemään töitä ja olemaan ehkä myös kotona. Ja tosiasia on, että kodinhoidonlisä on säälittävän pieni, eikä tuo opintotukikaan päätä huimaa, mutta voin tehdä koulun ohella myös keikkatyötä.



Milloin muiden lapset on aloittaneet päivähoidon? Millä mielin äidit asiasta?

Tien päällä

Viikko sitten auto oli pakattuna täynnä tavaraa ja tiistai aamuna kello 04 starttasimme reissuun kohti Utsjokea naapuri perheen kanssa. Väkisinkin mietin mitenhän noin pieni jaksaa matkustaa vieläkin noin pitkän matkan. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Kajaanissa, jossa söimme kunnon aamiaisen ja jaloittelimme. Siitä matka jatkui kohti Rovaniemeä ja joulupukkia, jaiks! Kävimme Santa Parkissa ja ihastuin. Aivan ihana paikka ja Aleksikin viihtyi vaikka ei vielä kovinkaan ymmärtänyt jutun juonta. Joulupukkiakaan herra ei pelännyt yhtään vaan naureskeli lähinnä pukin parralle. Santa Parkissa oli paljon nähtävää ja tehtävää. Päivän päätepiste oli Sodankylä, jonne saavuimme alkuillasta. Majoituimme leirintäalueella mökkiin, johon ei oltu neliöitä liikaa tuhlattu. Uni kuitenkin tuli saunan ja grillaamisen jälkeen supernopeasti. Aina majoituksen ei tarvitse olla priima luokkaa. Olin jo nyt innoissani, että olen vihdoin käynyt oikeasti Lapissa vaikka matkaa oli vielä taitettavana melkein puolet. Tähän mennessä korkein paikka on ollut Kuusamo, jota ei voi edes verrata oikeaan Lappiin.

Suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen pakattiin jälleen tavarat ja matka jatkui. Pieniä pysähdyksiä tehtiin muun muassa Saariselällä tunturissa, Ivalossa ja Inarissa. Perille Utsjoelle saavuttiin keskiviikko iltapäivästä. Pienin matkustaja Aleksi oli kyllä niin reipas matkaaja ettei muusta väliä. Tietysti kiukutti, kun nälkä tai väsy iski, mutta muuten ei parempaa matkaseuraa voisi pyytää <3 Utsjoella majoitus oli melko samaa luokkaa kuin edellis yön mökki. Noh sopu sijaa antaa :) Loppu päivä menikin Teno joen varrella pällistellen ja polskien. Päästiin isimiehen kanssa kahdestaan kalaankin ja yllättäen saatiin kalakin, noin kilon painoinen. Huippusuoritus sen puoleen, että moni käy vuosia ilman minkäänlaista saalista! Hyvä meidän joukkue :) Isimies on jo vanhatekijä Tenolla käymisessä, mutta oli mukava päästä itsekin näkemään maisemat mistä hän aina niin hehkuttaa. Taidetaan kuitenkin jättää Tenon reissut ihan vaan pojille, ja vuosien päästä Aleksi pääsee isänsä mukaan kalaan!

Parin päivän aikana Utsjoki tuli melko tutuksi ja nähtyä tuli enemmän kuin paljon, poroja ja kaloja sekä upeita maisemia. Kävimme myös Norjan puolella ihastelemassa Jäämerta ja maisemia, WOW! Aivan mahtavan näköistä ja lämmintä :) Kotimatka alkoi lauantai aamuna ja kokopäivähän sitä saatiin matkustaa, mutta eipä ollut kodin voittanutta. Takana noin 3500 kilometriä sekä ainakin 300 kuvaa, mutta kaikki sen arvoista. Ensi kesänä suunnataankin sitten länsirannikolle, matkaa tulee ehkä vähemmän, mutta kuvia varmasti sitäkin enemmän.

Ihana perheloma takana ja kyllä se yhteinen aika vaan on tärkeää! Aleksi nautti olostaan hymyissä suin. Ruoka maistui, rytmi pysyi hallussa ja unikin maistui todella hyvin pienelle matkaajalle <3 Kiitos matkaseuralle ja Aleksin viihdyttäjille.

..kuvat tulee jäljessä sillä kone alkaa elämään omaa elämää eikä suostu niitä lataamaan HARMI!

Yökyläilyä

Aleksi on ottanut ison askeleen ja äiti vieläkin isomman, kun herra on alkanut yökyläilemään. Ensin Aleksi oli mummilassa kaksi yötä ja voi miten hyvin siellä oli mennytkin :) ei turhaa itkua ja yötkin oli nukuttu mallikkaasti. Äidin ikävä vaan oli sanoin kuvailemattoman järjettömän suuri <3 Seuraavana viikonloppuna herra vietti sitten yhden yön kumminsa luona Lahdessa, äitin ja isin suunnatessa Etelä-Suomeen häihin. Ja ettei väärinkäsityksiä syntyisi, ei emme olleet jälleen riekkumassa ja juhlimassa vaan häät oli tarkoitettu juhlittavaksi ilman lapsia. Kummitädin luona herra aurinkoinen jatkoi hyväntuulisuuttansa ja nukkui jälleen yön hyvin. Miksi kotona uni on pätkittäistä ja heräillään narisemaan? Kummin pienet karvaiset koiruliinit oli Aleksin mieleen ja niiden perässä olikin kiva konttailla.

Ihanaa, että olen ylittänyt itseni ja päästänyt pojan hoitoon myös muualle. Reilu viikon päästä aloitan tekemään keikkaa palveluasunnoilla, jolloin Aleksia hoitaa mummi. Tuolloin herra vaihtaa jälleen maisemaa muutamaksi yöksi mummin tykö <3

Taito mitä ollaan myös kovasti harjoiteltu on potalla istuminen. Välillä syntyy tulosta ja välillä istutaan vaan istumisen huviksi. Hieno pieni suuri mies <3