Tuliaisia

Sunnuntaina isi palasi siis reissusta kotiin ja voi sitä riemua, kun Aleksi tajusi kuka tuli kotiin. Vaikka tiedä tuota huomasiko ollenkaan, että isi on ollut niin pitkään poissa kotoa. Ja pakko myöntää, että myös äiti oli enemmän kuin iloinen isin kotiinpaluusta. Tuliaisia tuli kassi kaupalla. Aleksi sai ihanan Muumi-pipon, Muumi aterimet sekä Espritin kesäisen kauluspaidan. Minä sain uuden kausi Muumimukin sekä enemmän kuin tarpeeksi suklaata ja namuja. Tuliaisista viis, tärkeintä oli että saatiin isi turvallisesti kotiin. Tänään Aleksi täyttääkin jo puoli vuotta <3 hurjaa, että vielä toinen samanlainen aika niin se on jo vuoden ikäinen! Taidanpa kirjoitella Aleksin kehityksestä ja vapun vietosta ihan oman lukunsa kera kuvien. Nyt aamupalan tekoon ja jos tänään paistaisi niitä munkkeja, namskis!

Home Sweet Home

Reissussa oli kiva olla, mutta eipä ole kodin voittanutta. Lumet on sulanut ja edessähän häämöttää pihahommat. Edessä haravointia, kukkapenkkien laittoa, puskien siistimistä ja ennen kaikkea pyykinpesua, ruoan laittoa sekä viimeisiä kertoja uunin lämmitystä. Onneksi tänään on sunnuntai ja saadaan koko perhe koolle jälleen. Ollaan Aleksin kanssa oltu hereillä jo tovi ja odotellaan innoikkaina isin kotiintuloa <3 tai no äiti ainakin odottaa! Viikko on mennyt hurjan nopeasti reissussa, mutta tuollaisen pienen miehen kanssa se on oma haasteensa. Rytmit meinasi heittää kuperkeikkaa ja kokoajan piti miettiä onko kaikki tarvittava mukana, voi sitä tavaran määrää! Parin viikon päästä reissaamme jälleen mummolaan, kun juhlitaan Aleksin isopapan 85-vuotis syntymäpäiviä. Viikko mummolassa kuitenkin tuntui kuin olisi itsekin ollut lomalla, sain nukkua pitkään ja aina joku tarjoutui vaihtamaan Aleksille vaippaa ja syöttämään sitä. Välillä meinasi iskeä tunne, että eihän se poika kohta tunnista äitiä kun ei "saa" tehdä mitään :D

Alkuun harmitti, että meidän kerhot, salit ja jumpat jää väliin, mutta mummolassa viihdyttiin paremmin kuin hyvin. Vierailimme sukulaisissa ja tutustuimpa uusiin tuttaviinkin. Suurin osa ajasta meni omassa mummolassa ruokapatojen äärellä sekä lenkkipoluilla, mutta tulipa testattua eräs kuntosalikin ja oli muuten hyvä. Ulkoilimme myös paljon, sillä säät suosivat ja kävellen oli helppo liikkua. Pesin myös mummolassa ikkunoita, ja Aleksi viihtyi isomummin seurassa. Herra jaksoi naurattaa ja keimailla kaikille missä vierailimme, kotiintulo olikin eri asia. Herralle taisi kotiovella iskeä totuus, että ollaankin oltu poissa kotoa. Meinasi alahuuli väpättää useampaan otteeseen. Itkua reissuun mahtui vain lähinnä iltaisin tai jos väsymys sattui yllättämään.

Mummolan syöttötuolin testausta

Torstaina lounastimme mummolassa ja laitoin Aleksi vaunuihin päiväunille. Itse suuntasin Kuopioon ja IKEA:an. Aleksi jäi keskellä mummojen ja pappojen hellää hoivaa. Listani oli melko pitkä ja bongasimpa muutaman vaatekappaleenkin itselleni..kahdet farkut ja paidan. Ikeasta mukaan tarttui lähinnä käyttötavaroita, lipasto, Aleksille ruokailuvälineitä, mummolaan syöttötuoli. Oli kiva ajella yksin ja kuunnella hyvää musiikkia, aurinkokin sattui paistamaan. Perjantai vierähtikin oman äitini kanssa laatuaikaa viettäen, ulkoilimme ja teimme hyvää ruokaa. Meidän piti mennä äidin, mummin ja papan kanssa syömään ja juhlistamaan mummin syntymäpäivää, mutta harmiksi mummi tuli kipeäksi.

Haikein mielin sitä taas kotiin tultiin, mutta kyllä nukutti paremmin kuin hyvin omassa sängyssä. Tästä onkin hyvä lähteä etsimään Aleksin hieman kadonnutta rytmiä jos niin voi sanoa. Herra nukkui koko reissussa oloajan äidin turvallisessa kainalossa ja heräsi jo ennen kukonlaulua. Meillä oli yökylässä hyvä ystäväni. Lauantai sisälsi toisessa mummolassa piipahtamista, saunaa, mahtavaa ruokaa sekä vieläkin parempaa seuraa. Katsoimmepa myös leffan. Kirjoittelen tänään tai huomenna tuliaiskuulumisia. Nyt kuitenkin laskemaan tunteja kun isimies saapuu kotiin <3 ajattelin leipoa tänään myös munkkeja kotiinpaluun ja vapun kunniaksi!

Ikävääää

Meidän isimies lähti perjantaina reissuun, Ruotsiin kalalle ja tulee vasta ensi sunnuntaina kotiin. Ikävä alkaa painamaan pikkuhiljaa sekä minua että Aleksia. Huomaa herran käytöksestä, että känkkäilee ja on melkoisen levoton. Vaikka käytös johtuneekii varmaan ihan jostain muusta hampaat, uudet maku elämykset, reissu.. Vaikka meillä on koko viikoksi tekemistä, silti sitä puhelua tai viestiä odottaa innolla, kun kuulee toisen äänen ja kuulumiset.

 Muutenkin viikonloppu oli melko suoraan sanottuna epäonnistunut. Yksi ikävä asia lisää oli, että auto alkoi temppuilla perjantaina ja lauantaina se jäikin sitten huoltoon fiksuna tyttönä en edes ymmärrä mikä siihen tuli mutta ketutus oli maximus. Viikonlopun pelastus oli kuitenkin mummin tulo meille. Oli kiva touhuta ulkona ja Aleksi nautti mummin seurasta. Sain myös uutta ilmettä tukkaan ja tykkään kovin!! Aleksista kasvoi hetkessä iso mies, kun sai ikioman Emma -merkkisen syöttötuolin. Ruokakin alkoi maistua paljon paremmin pöydän ääressä, kun näki ympärille eikä vaan sitterissä ollessa. Olisin varmaan saanut omaa aikaa vaikka miten paljon, mutta kotona on kiva olla. Huoh, oli aikamoinen metsästys sitten auton suhteen millä päästään lähtemään reissuun. Kaksipaikkaisia autoja olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta kun matkustajia on kolme ja Aleksia ei voi laittaa etupenkille, jos turvatyynyä ei saa pois päältä eikä mielellään muutenkaan. Noh viimeisenä oljenkortena keksin sitten kysyä kummipojan isän työautoa ja sehän sopi. Niin me sitten matkasimme mummolaan pomminvarmalla pakettiautolla, josta ei melua riittänyt. Vieläkun päästään takaisin kotiin niin hyvä homma. Oma auto haetaan lauantaina kotiin ja toivon mukaan myyjä on ottanut vastuun osista, sillä takuuta on vielä jäljellä.

Kolmas ikävä asia on Aleksin levottomat yöt. Muutama yö ollaan nyt menty niin, että tuttia laitetaan suuhun se tziljoona kertaa ja viimein rauhotutaan, kun saadaan tissiä. Onneksi ollaan nyt mummolassa, jossa herra nukkuu vieressä, joten helpottaa omaa olemista.

Hihii, onneksi täällä on monta innokasta hoitajaa. Tarkoitus olisi nähdä serkun perhettä, Aleksin toista pappaa, sekä viettää omassa mummilassa aikaa ja olla äidin luona. Torstaina pääsen yksin käymään IKEAssa, josta onkin melko paljon ostettavaa Aleksin huoneeseen uusi lipasto ja muita käyttötavaroita. Onneksi viikko menee nopeasti ja arki koittaa ja ennenkaikkea isimies saapuu kotiin!! Toivon mukaan kera suuren määrän tuliaisia ;)

Sairastelua

Lauantaina Aleksi tuli sitten ensimmäistä kertaa kipeäksi. Nukuimme 5 aikaa unet yhdessä ja kun heräsimme herra oli hieman tukkoinen ja yskiskeli. Iltaa vietimme kavereidemme luona ja siellä Aleksi vaikutti myös lämpöisen oloiselta toivoin vaan ettei tulisi kipeäksi. Herra kävi siellä yöunille ja noin kymmenen aikaan lähdimme kotiin. Pisut oli tullut yökkäristä läpi, pieni mies huusi kurkku suorana ja oli lämmin. Kotiin päästyämme vaihdettiin sitten kuivat vaatteet ja vaipat, mittasin myös lämmön mutta kuumetta ei ollut. Päätimme, että Aleksi nukkuu äitin vieressä ja isi menee sohvalle reilu peli eikö. Uni tulikin herralle lähes samantien, hipsuttelin vieressä ja pidin kainalossa. Nukuimme pätkissä ja heräilimme. Kello 04 heräsin siihen, kun Aleksi alkoi yhtäkkiä oksentaa päälleni ja jatkoi vaan unia. Noh ei muuta kun yökkärin vaihtoon ja lakanat sivuun. Herra ei edes herännyt tähän vaan jatkoi uniaan. Loppuyö menikin sitten itselläni valvoen, että Aleksilla on kaikki hyvin.`Yön saldona kolmet yöpuvut pesuun ja lakanat vaihtoon. Aamulla mies olikin jo pirteämmän oloinen. Nuhaa ja kuivaa yskää, mutta onneksi kuume pysyi loitolla. Sunnuntai menikin sitten nukkuessa ja lepäillessä. Ainut happihyppely oli kaverin kanssa tehty lenkki umpihangessa. Veikkaan, että Aleksi sai pöpön uimahallista lauantaina. Hörppi sitä kloorivettä ja siellä lämpimässähän ne pöpset viihtyy.

Onneksi pieni mies alkaa olla jo tervehtymään päin, niin että uskallettiin jo kerhoilemaan tänään. Miten sitä oma maailma romahtaakin, kun oma lapsi sairastaa. Mielikuvitus tekee tepposet ja alkaa miettimään kaikkea ikävää. Mutta nämä kuuluu elämään ja vastustuskyky kasvaa. Välillä yskä iskee, mutta ehkäpä se tästä. Kohta mamma lähtee salille, mutta ennen sitä pullaan paistoon olenko nyt pullalle tuoksuva kotiäiti? ;) 

Onko muiden lapset olleet terveenä?

Aurinkoa kaikkien viikkoon!

Weekend

Hihii meillä oli mukava viikonloppu johon mahtui vaikka mitä. Perjantaina kävimme Aleksin kanssa katsomassa sairaalassa uutta serkkutyttöä, joka syntyi keskiviikko-torstai välisenä yönä. Voi sitä pienen vauvan tuhinaa ja tuoksua <3 hän oli suloinen! Ja kuinka Aleksi näyttikin tuon pienen prinsessan rinnalla suurelta pojalta. Missä on minun vauva? Vaikka onhan se vielä vauvanen, joka on niin kovin riippuvainen äidistä & isistäkin, ihanaa, mutta jo iso poika.

Serkuilla hieman kokoeroa, ikäeroa 5,5 kk

Perjantai iltana vuorossa oli myös kahvakuula treeni. Noh minulle pientä päänvaivaa tuotti Aleksin hoitoon saaminen siksi aikaa. Eikä hoito onnistunutkaan, mummi oli omilla menoilla ja isimies töissä, eikä aina viitsi naapureitakaan häiritä. Kaverini sitten ehdotti, että ota Aleksi mukaan. Hieman ensin mietin, että mitenhän se onnistuu ja meneekö oma harjoitteluni ihan pieleen sen vuoksi, että herra kaipaa seurustelua ja syliä. Noh yrittänyttä ei laiteta vai miten se meni. Aleksi lähti omaksi personal trainerikseni sekä kahvakuulakseni. Ja eipä olisi voinut paremmin mennä. Herra nauratti siellä muita kanssa jumppailijoita ja oli keskellä rinkiä. Naureskeli ja pakitteli menemään. Mamma sai tehtyä kunnon hikitreenit ja kyykkyjen aikaan Aleksi toimi reilu 8 kilon kuulana. Huippua, että sain viettää tuonkin ajan hyödyllisesti eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Porkkanaa,namii

Lauantai aamuna startattiin sitten perheuintiin, jonne isimieskin pääsi mukaan at last! Aleksi viihtyi ja sukelleltiin ihan kunnolla tällä kertaa. Sitten käytiin vielä syömässä ja hieman kiertämässä kauppoja. Sain vihdoin ja viimein ostettua itselleni kauan haaveilemani Hai kumisaappaat Voi miten ne onkaan mukavat. Kotiin päästyämme isinen lähti vielä töihin ja me otimme Aleksin kanssa unet. Ilta vierähtikin naapurissa pizzan ja saunan merkeissä. Sunnuntai päivä menikin Aleksilla sairastellessa, siitä seuraavassa hieman lisää. Siivosimme myös koko kodin lattiasta kattoon vieden myös matot pihalle. Nyt on mukavan raikasta. Tällainen oli meidän viikonloppu, harmi vaan että ne on aina niin nopeasti ohi.

Uimaan menossa <3

Äidin uudet lempparit

Isin kanssa <3

Haaveilua

Tänään on ollut kyllä sellainen MulleKaikkiNytHeti -fiilis kohdistuen taloon. Eilen käytiin kälyn uudessa talossa ja voi miten siellä mieli lepäsi, kun kaikki oli suunniteltu viimisen päälle ja kaikki oli uutta. Noh, tänään lenkillä satuin ohittamaan pitkän haaveilun kohteena olleen tontin. Ja o-ou, jälleen iski hirveä pesänrakennus tässä tapauksessa talonrakennus vimma. Aina, kun ohitan kyseisen tontin näen mielessäni meidän kodin siihen. Punainen tupa ja peruna maa, no ei ihan, mutta pihatieltä näkyisi talon valot, pihassa olisi omenapuita, hiekkalaatikko ja keinut. Tontti on vielä ns. perintötontti, joka kuuluu mieheni vanhemmille ja siellä on vanha navettarakennus. Haaveissa on hyvä elää, mutta onneksi tämä haave on toteuttamisen arvoinen jonakin päivänä. Ei, en valita etteikö meillä olisi ihana ja viihtyisä talo nytkin. Mutta, kun tämä ei ole itse suunnittelema ja materiaalit on jonkun toisen valikoimat niin pistäähän se hieman ärsyttämään. Tässä kuitenkin  kuvia suunnitelmastani pääni sisällä:

Kyseinen tontti tieltä katsottuna, talo sijoittuisi navettarakennuksen oikealle puolelle

Pohjaratkaisu pieniä muutoksia huomioiden, pohja on melkein sama kuin meillä nytten jo on.

Kastelli Hoviherra 133

Unelmien keittiö

Ehkä on kuitenkin parempi vaan antaa ajatuksen ja haaveen muhia tuolla jossain syvällä aivojen uumenissa ja kaivella se joskus jälleen esiin.

Nyt Täydellisiä Naisia & salaattia, öitää <3

Liikkumisen iloa

Liikunta on ollut aina tärkeä osa elämääni. Nautin suunnattomasti, kun hiki virtaa ja saan rääkätä itseäni oikein kunnolla. Tällä hetkellä motivaatio liikkumiseen on 110%. Olen saanut tästä myös palautetta hieman kotonakin. Arki-iltaisin isimies viettääkin kaikki muut paitsi keskiviikon Aleksin kanssa toki hänkin lähtee tiistaisin ja torstaisin pelaamaan jääkiekkoa. Olen nimittäin ottanut itseäni niskasta kiinni ja tavoitteena on oikeasti saada kuntoa kohenemaan ja "läski" liikkumaan. Maanantaisin ja torstaisin pyrin pitämään salipäivät, tiistaisin jumpataan ja perjantaisin rääkätään kahvakuulassa. Se tunne, kun on kaikkensa antanut, huh! Tällä viikolla treenaamiset jäävätkin hieman vähemmälle, kun mies on iltavuorossa ei ole tainnut olla iltavuorossa sitten Aleksin syntymän. Ja meillä ei ole mahdollisuutta lapsenvahtiin tässä ihan kotinurkilla. Noh liikkua voi onneksi muutenkin. Käymme Aleksin kanssa lähes päivittäin vaunuilemassa ja tänään heitimmekin mukavan 6 kilometrin lenkin. Välillä hölkällä ja välillä kävellen.Uusilla lenkkareilla oli hyvä laittaa töppöstä toisen eteen.Ja onneksi jumpata voi myös kotona, sekä Aleksia painona käyttäen. Tavoitteena on pitää yllä kuntoa ja muutenkin terveellisiä elämäntapoja; herkkuja syödään silloin kun mieli tekee, mutta maltillisesti.

Adidas Duramo 5w

Olen alkanut seuraamaan myös muutamaa treenausblogia ja erilaisista salaateista on tullut intohimoni. Viikonloppuna tehtiin pekonisalaattia ja tänään taioin jämistä herkullista kanasalaattia. Mutta toverit: ei pelkoa minusta ei ole tulossa punttiurpoa eikä myöskään älytöntä terveysintoilijaa! Pääasia, että mieli ja keho pysyy balanssissa ja virkeänä. Tavoitteenani ei ole mieletön painon pudotus, sillä olen muutamaa kiloa hoikempi kuin ennen Aleksia vaan kiinteytyminen. Tällästa hömppää tällä kertaa, saas nähdä miten pitkään into kestää yllä ;)

Pakitteleva murunen <3

5 kk neuvola

Eilen oli Aleksin 5 kuukauden neuvola. Saatiin piikkiä reisiin ja rokotetta suuhun. Itkuhan siinä piikkejä antaessa tuli pojalle, mutta oli muuten niin reippaasti isänsä sylissä. Rokotteen antaja ei tainnut olla tarpeeksi nopea Aleksin mielestä. Tällä kertaa rokotteet eivät aiheuttaneet sen kummempia känkkäränkkiä tai laittaneet masua sekaisin. Onneksi seuraavat rokotteet tulee vasta vuoden ikäisenä. Muuten neuvolakäynnistä jäi ihanan positiivinen mieli. Terkkari oli sitä mieltä, että vaikutetaan pariskuntana ihanan tasapainoisilta ja näkee kauas miten hyvin hoidetaan ja rakastetaan poikaa. Eikä väsymyksestä ole merkkiäkään ja miten reippaan iloisesti isi hoitaa poikaa. Olisipa omatoiminen myös kotona! Saatiin myös Aleksille hammasharja vaikka hampaita suussa ei vielä olekaan sekä ohjeita  hampaiden pesuun, kun niitä alkaa ilmestymään. Herra jaksoi viihdyttää ja kääntyillä matolla vaikka päiväunet keskeytyivätkin.

Ruokailuista sen verran, että saatiin kehoitus aloitella jo lihan syöminenkin ja sitten vaikka parin viikon päästä puuron syöminen. Aleksi kasvaa hyvää vauhtia niin rintamaidolla kuin soseillakin. Tänään aamulla keiteltiin sitten ensimmäiset puurot. Murensin hiutaleet sormien välissä pienemmäksi ja sekaan hurautettiin hieman mangoa. Johan maistui. Parempi kokeilla uutta näin aamuisin, ettei tule yötävasten mahanpuruja. Jos sitten parin viikon päästä kokeiltaisiin sitä lihaa. Hurjaa miten yksi vaihe vaihtuu toiseen, kun pääosassa ei olekaan enää maito vaan oikea ruoka. Niin se vauva vaan kasvaa vaikka kuinka toivoisi sen kestävän edes hetken pienenä! Tänään tein pientä inventaariota vaatteista ja kas kummaa, osa olikin jo pieniä ja käyttämättä jääneitä..noh onneks tästä suvusta ei vauvat lopu niin voi laittaa hyvillä mielin kiertoon. Tässä vielä mittoja neuvolasta.

Aleksi 5 kk (suluissa edelliskerran mitat)

Paino 8100 g (7540 g)

Pituus 67,5 cm (65 cm)

Päänympärys 45,8 cm (44,6 cm)

Reipas, hyväntuulinen poika. Hyvin kasvanut. Rintamaitoa ja kasvissoseita saanut.

Tällä kertaa tekstin kirjoittikin harjoittelija, joka myös piikitti Aleksia.

Meillä on opittu jälleen uusi taito. Aleksi nauttii menosta pakki edellä. Hassua, miten salamyhkäisesti se liikkuukin. Ei mene pitkään, kun tajuaa lähteä oikeasti liikkeelle. Voi kesällä sitä riittää vahtimista entisestään! Huomenna olisi jälleen uinnin vuoro, saa nähdä mitä tällä kertaa opimme.

Aurinkoa jokaisen viikonloppuun!

Iso poika

Aleksi tuli viime viikolla jo 5 kuukautta. Apua isolla A:lla missä on miun vauva? vaikka kovin pienihän vieläkin on, mutta ei enää vauvamainen vaan niin tomera ja luonnetta omaava. Huomenna meillä on 5 kk neuvola, saa nähdä mitä puntari sanoo. Ollaan alotettu kiinteitten syöminen nyt jo ihan kunnolla. Pottua ollaan vähän vierastettu, sillä se kävi mahaan. Mutta porkkaanaa ja bataattia kauhotaan menemään jo kuin vanha tekijä. Pitänee ostaa myös kesäkurpitsaa ja kukkakaalia. Alotellaan ensin kasviksilla, sitten vasta peliin hedelmäsoseet ja eiköhän me kuukauden lopulla aleta syömään jo puuroakin. Tissi on tietysti vielä menossa mukana ja päätinkin, että niin kauan kun imetän en aio käydä viihteellä. Pullosta antaminen hankaloittaa meidän elämää öisin ja tunnen huonoa omaatuntoa kun en voi antaa Aleksille sellaista läheisyyttä mihin on tottunu.

Aleksi osaa jo kääntyä ketterästi selältä mahalleen ja toisin päin, syö kiinteitä, pyörii kellon ympäri lattialla, liikkuu matolla pyörien ensin mahalleen siitä selälleen jne., käyttää 62-68 cm vaatteita, nukkuu yöt edelleen yhdellä syötöllä, naureskelee ja piereskelee, äitistä on tullut entistä tärkeempi, välillä hieman ujostellaan, Aleksi tykkää myös nauraa kovaa varsinkin kun leikkivät isin kanssa. Saatoinpa unohtaa jotain oleellista, mutta herra siis kasvaa ja kehittyy päivä päivältä. Lelut on alkanut kiinnostamaan entistä enemmän ja puhelimet on kova sana. Seuraavana olisi edessä syöttötuolin osto. Taidetaan ostaa feikki Tripp trappi, eli emman tuoli. Mummi lupasi sponsoroida sen seuraavalla mummila reissulla, mukavaa. Huomenna vielä lisää neukka kuulumisia ja mittoja. Me taidetaan lähtee ulkoilemaan tai sitten kiertämään kauppoja, hurjaa.

Pääsiäinen

Ihana pääsiäinen on saatu päätökseen ja paluu arkeen voi alkaa. Tykkään kovasti pitkistä pyhistä, kun saamme olla koko perhe kotosalla, mutta arki maistuu myös, sillä rutiinit astuvat jälleen kehiin.
Meidän pääsiäinen meni oikein mukavasti kotosalla viihtyen. Meillä kävi hurjasti vieraita, joista jo edellisessä postauksessa mainitsinkin. Tuli ulkoiltua ja syötyä ehkä vähän liiankin hyvin. Tämä viikko onkin pyhitetty liikunnalle ja terveellisille elämäntavoille.
Pitkäperjantai vierähti mukavasti anoppilassa juhlien Aleksin kummin syntymäpäivä. Perjantai tosiaan tuntui pitkälle johtuen siitä, että heräsimme jo kukonlaulun aikaan. Tein myös pääsiäisen kunniaksi ihanan pätkiskakun, namii! Olisin lisänny muutaman pääsiäiskuvan mutta eipä onnistunut lataaminen, murr.

Lauantaina saimmekin yökylään mummin ja papan tykkäsin kovasti. Lauantai ilta oli myös äidille ja isille vapaa-aikaa, sillä mummi halusi viettää aikaa Aleksin kanssa.Herra olikin käynyt suihkussa ja nukahtanut tyytyväisenä jo ennen kahdeksaa. Kävimme saunomassa ystävien luona ja piipahdimme myös paikallisessa ravintolassa muutamalla "humpalla". Minä kylläkin olin kotona jo hyvissä ajoin, sillä sudennälkä pääsi yllättämään kesken illan. Oli kuitenkin mukava ilta; tuli nähtyä ystäviä ja rentouduttua. Sunnuntai vierähti sitten normaalia nopeammin, kun kelloja siirrettiin. Kävimme syömässä koko perheen voimin sekä kaveripariskuntamme kanssa. Mummi ja pappa kävivät retkiluistelemassa ja suuntasivat auton keulan sitten kotia kohti. Onneksi näemme taas muutaman viikon päästä, kun isimies lähtee Ruotsiin kalalle niin me Aleksin kanssa valloitamme mummilan.
Maanantai päivä alkoi mitä mahtavammalla tavalla: sain nukkua peräti kymmeneen saakka, perheen pojat heräsivät yhdessä ja antoivat äidille lepohetken. Aleksin kummi miehensä kanssa kävi meillä pääsiäiskahveilla sekä toinen hyvä ystävämme. Kyllä ystävät vaan ovat tärkeitä ja mahtavaa omistaa tuollaisia ystäviä <3 Henkilöt taitaa tietää sanomattakin, että ovat enemmän kuin tärkeitä!

Kummin kanssa <3

Pääsiäinen vierähti nopeasti ohi ja muniakin tuli syötyä yli limitin.
Ja nyt pitäisi lukijaksi liittyminenkin onnistua. Aikani etsinkin vastausta ongelmaan, huh huh. Loppu hyvin kaikki hyvin. Eilen käytiin hakemassa hikeä pintaan kaverin kanssa salilta ja sehän oli mukavaa. Tarkoituksena olisi käydä salilla maanantaisin ja torstaisin, sekä tiistaina perusjumpassa ja perjantaina kahvakuulassa. Läski lätisemään!

-Niina