Sairastelua

Lauantaina Aleksi tuli sitten ensimmäistä kertaa kipeäksi. Nukuimme 5 aikaa unet yhdessä ja kun heräsimme herra oli hieman tukkoinen ja yskiskeli. Iltaa vietimme kavereidemme luona ja siellä Aleksi vaikutti myös lämpöisen oloiselta toivoin vaan ettei tulisi kipeäksi. Herra kävi siellä yöunille ja noin kymmenen aikaan lähdimme kotiin. Pisut oli tullut yökkäristä läpi, pieni mies huusi kurkku suorana ja oli lämmin. Kotiin päästyämme vaihdettiin sitten kuivat vaatteet ja vaipat, mittasin myös lämmön mutta kuumetta ei ollut. Päätimme, että Aleksi nukkuu äitin vieressä ja isi menee sohvalle reilu peli eikö. Uni tulikin herralle lähes samantien, hipsuttelin vieressä ja pidin kainalossa. Nukuimme pätkissä ja heräilimme. Kello 04 heräsin siihen, kun Aleksi alkoi yhtäkkiä oksentaa päälleni ja jatkoi vaan unia. Noh ei muuta kun yökkärin vaihtoon ja lakanat sivuun. Herra ei edes herännyt tähän vaan jatkoi uniaan. Loppuyö menikin sitten itselläni valvoen, että Aleksilla on kaikki hyvin.`Yön saldona kolmet yöpuvut pesuun ja lakanat vaihtoon. Aamulla mies olikin jo pirteämmän oloinen. Nuhaa ja kuivaa yskää, mutta onneksi kuume pysyi loitolla. Sunnuntai menikin sitten nukkuessa ja lepäillessä. Ainut happihyppely oli kaverin kanssa tehty lenkki umpihangessa. Veikkaan, että Aleksi sai pöpön uimahallista lauantaina. Hörppi sitä kloorivettä ja siellä lämpimässähän ne pöpset viihtyy.

Onneksi pieni mies alkaa olla jo tervehtymään päin, niin että uskallettiin jo kerhoilemaan tänään. Miten sitä oma maailma romahtaakin, kun oma lapsi sairastaa. Mielikuvitus tekee tepposet ja alkaa miettimään kaikkea ikävää. Mutta nämä kuuluu elämään ja vastustuskyky kasvaa. Välillä yskä iskee, mutta ehkäpä se tästä. Kohta mamma lähtee salille, mutta ennen sitä pullaan paistoon olenko nyt pullalle tuoksuva kotiäiti? ;) 

Onko muiden lapset olleet terveenä?

Aurinkoa kaikkien viikkoon!