sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Viikonloppua.

Se on jälleen täällä, nimittäin hirvenmetsästyksen aika ja tosiaan meidän isimiestä ei taida näkyä muutamaan lauantaihin kotona lainkaan. Noh me ei jääty Alen kanssa tuleen makaamaan vaan pojan tervehdyttyä uskaltauduttiin lähtemään myös ihmisten ilmoille. Suunnattiin naapuri perheen kanssa PikkuÄssään lauantai päivän kunniaksi. PikkuÄssä on hieman HopLopin tapainen leikkipaikka, Savonlinnan Prisman yläkerrassa. Aleksihan nautti jälleen kerran mielettömästi vapaana viipellyksestä sekä isojen poikien kanssa leikkimisestä. Parin tunnin riekkumisen jälkeen automatka kotiin olikin hiljaista kaikki kolme poikaa veti sikeitä. Aleksi jatkoi päiväunia kotona parin tunnin verran ja minä sain tehtyä ruokaa ja siivoiltua. Päikkäreiden jälkeen lähdettiinkin käymään mummolassa ja moikkaamassa kummia, serkkuja ja tätiä, isovanhempia unohtamatta. Siellähän sitä sitten vierähti tunti jos toinenkin. Illalla kävin naapurin rantasaunassa ottamassa löylyt, tätykän viihdyttäessä Aleksia ja isin rillutellessa edelleen metsästyksen parissa. Uni tulikin illalla jo hyvissä ajoin.

 Sunnuntaina sitten siivoiltiin, paistettiin sämpylöitä ja mustikkapiirakkaa. Käytiin myös ulkoilemassa koko perhe, mätettiin polttopuita ja käytiinpä myös syömässä kaupungissa, nam. Nyt villasukat jalassa, takassa tuli ja viltin sisään käpertyneenä. Ei voi kuin taas todeta miten vauhdilla viikonloppu meni ja jälleen olisi startattava arki huomenna. Ensi viikolla Aleksilla onkin vain kolmena päivänä hoitoa ja loppuviikon saa viettää kotona äitin kanssa. Ja huomennahan herralle tulee ikää jo 11 kuukautta. Pitäisi ehkä pikkuhiljaa alkaa kirjoittelemaan ajatuksia tulevista sntymäpäivistä ylös, ettei pääse asiat unohtumaan. Perjantaina saadaan kylään mummia, isomummia ja isopappaa <3 Ja ensi lauantaina koettaa kauan odotettu girls night out!Ihanaa. Nyt kuitenkin vielä kupponen teetä ja eikun täkin sisään unten maille! Ja ihanaa ensi viikolla saan käyttööni kaverini Lady Line kortin ja alkaa armoton ryhmäliikuntatunneilla ja salilla käyminen. Tietysti vuorokaudessa saisi olla hieman enemmän tunteja... Ensi viikon missiona on laittaa kotipiha talvikuntoon ne viimeisetkin asiat istuttaa kanervat, haravoida piha sekä viedä kaikki ylimääräinen varastoon.


perjantai 27. syyskuuta 2013

Sairastelua.

Aleksi ehtikin olla komeat kolme kokonaista päivää hoidossa tällä viikolla. Nyt meillä sitten asustaa pieni potilas. Herralla on ollut keskiviikko illasta asti lämpöä 37 ja rapiat. Syli on tällä hetkellä paras paikka ja untakin riittää niin, että en muistakaan milloin oltaisiin nukuttu näin paljon. Pojan alaikenet on kuin pallot, johtuneeko lämpö nyt sitten hampaista tiedä tuota. Veikkaan kuitenkin, että pöpöt on alkanut jyllätä hoidon aloituksesta ja sairastellaan sen vuoksi. Eilinen menikin sitten kotosalla paijaillen ja on herra jaksanut myös leikkiä ja ruokakin maistuu hyvin onneksi. Naapuri onneksi pelasti ja katsoi Aleksia sen aikaa, että pääsin jumppaan. Lepäillään ainakin vielä tänään niin ettei Aleksi lähde hoitoon enkä minä kouluun. Tänään lämpöä ei ole ollutkaan ja pidän peukkuja että huominen olisi jo normaali päivä ja päästäisiin vähän jo ulos täältä neljän seinän sisältä.

 

Toivon tosiaan ettei menisi pahemmaksi; korvatulehdus, flunssa, kuume, huoh. Viikonloppuna olisi kiva päästä ulkoilemaan ja viettää aikaa koko perheen voimin. Taitaa kuitenkin kuulua asiaan tuo sairastelu, kun hoidon aloittaa ja pitää toivoa ettei enempää tarvitsisi sairastella. Pitäisi koputtaa puuta, mutta ollaan päästy vähillä sairastamisilla ensimmäinen vauva vuosi. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kun ensimmäinen maaginen ikävuosi täyttyy, alkaa myös sairastelut.
Nyt kuitenkin lämppäreitä, sukkapuikkojen kilinää ja sitten unille.
Onko muiden lapset kokeneet bakteerien hyökkäyksen hoidon alkaessa?

maanantai 23. syyskuuta 2013

Ensimmäinen päivä hoidossa.

No niin se vaan meni tämänkin päivä. Isimies oli vienyt Aleksin 10 hoitopaikkaan ja herra oli jäänyt sinne hoitotädin syliin vilkuttamaan iloisesta. Ruoka oli maistunut ja unikin oli tullut helpommin mitä äiti oli ajatellut. Päiväunia herra oli nukkunut morsmaikon kanssa samassa huoneessa lähemmäs toista tuntia,mukavaa. Kun äiti sitten ajoi tuhatta ja sataa hakemaan poikaa, joka varmasti ikävöi äitiä enemmän kuin mitään, jätkä vähät välitti äidin naamavärkin ilmestymisestä pieneen tuulikaappiin. Tärkeämpiä tuntui olevan uudet ystävät sekä mielenkiintoiset lelut. Ei kyllä mennyt aikaakaan, kun Aleksi tajusi minun tulleen hakemaan häntä, halien ja suukkojen määrää ei ehkä voi edes sanoin kuvailla <3 ihana mies!

Tästä onkin sitten hyvä jatkaa hyvillä mielin ja saan ainakin mielenrauhan omien koulupäivien ajaksi. Vaikka tiedän ja uskon, että tulee myös päiviä jolloin hoitoon jääminen on pienen mielestä maailman kauhein asia ja roikutaan äidin/isin hihassa viimeiseen asti. Kotona peuhattiin sitten oikein kunnolla ja annoinkin kaiken huomion Aleksille. Käytiin myös heittämässä rattaiden kanssa viiden kilometrin iltalenkki, jonka aikana herra otti pienet tirsat ja äiti nautti ihanan kirpakasta syysilmasta. Nyt saunan lämpöön ja eikun unille!

Iloa jokaisen viikkoon :)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Synttäreitä x 3

Oltiin perjantai-lauantai yö kaverille yökylässä. Lapsien ollessa höyhensaarilla me äidit saunottiin, kokkailtiin ihanaa pekoni-avokadosalaattia ja NEULOTTIIN. Kyllä, taidetaan olla jo vanhoja ja koti-ihmisiä, kun perjantai illat kuluu sukkapuikkoja kilisyttäen. Mukavaa ettenkö sanoisi! Muutenkin viikonloppo sujui mukavasti.

Lauantai olikin yhtä juhlaa. Suunnattiin päiväunien jälkeen naapurin pojan 4-vuotis syntymäpäiväjuhliin. Oi, niitä herkkuja ja tarjottavia millä meitä hemmoteltiin. Sankarilla oli mielettömän hieno AngryBird kakku. Aleksi oli tohkeissaan muista lapsista ja leikkikin mukavasti leluilla ja herkuttelipa herra myös hieman kakkuakin. Yhdet juhlat ei suinkaan riittänyt yhdelle päivälle vaan kiikutimme paketit myös toiseen naapuriin. Siellä juhlittiin lasten8- ja 10- vuotis synttäreitä. Voin kertoa, että mässäiltyä tuli enemmän kuin tarpeeksi, mutta kunnon juoksulenkki vei huonon omantunnon kauas pois.

Sunnuntai onkin kulunut Aleksin hoitotavaroita ja vaatteita nimikoiden ja pakkaillen. On ollut hieman vaikeaa päättää mitä laittaa pienelle hoitolaiselle mukaan. Onneksi vaihtovaatteita voi aina viedä lisää, mutta tärkeimmät asiat on katsottu valmiiksi! Laitoimpa myös oman koululaukkuni valmiiksi odottamaan huomista aamua. Jaiks, huominen kyllä jännittä kieltämättä aika paljon. Onneksi isimies vie pojan ettei äitin tarvitse itkeä tihrustaa Savonlinnaan asti. Muuten päivä kului pihalla ollessa. Saatiin laitettua terassi talvikuntoon ja muutenkin raivattuu pihaa. Nyt taidan heilutella vielä hieman sukkapuikkoja ja kömpiä unille jos tältä jännitykseltä unta saan. Huomenna sitten kuulumisia Aleksin ensimmäisestä hoitopäivästä :)

Öitä!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Tutustumista.

Käytiin tänään tutustumassa Aleksin tulevaan hoitopaikkaan. Vierailun aikana Aleksi jäi leikkimään muiden lasten kanssa pihalle tai lähinnä ihmettelemään muita. Kirjoiteltiin toisen hoitajan kanssa hoitosopimukset valmiiksi, minulle esiteltiin paikkaa ja rutiineja. Aleksille oli varattuna eteisen naulakosta oma lokerikko ja oma kori vaihtovaatteille. Löytyipä herralle valmiiksi pedattu petikin, pinnasänky. Wc:ssä oli odottamassa potta ja hylly vaipoille. Tuossa kohtaa äidin sydän taisi sulaa ja tajusin, että herra aloittaa oikeasti hoidon maanantaina. Aloitamme kuitenkin avoimin mielin ja positiivisena, vaikka jännittääkin. Äitiä ja isiä taitaa jännittää enemmän kuin Aleksia. Tiedän, että hoidon aloitus tulee sujumaan varmasti hyvin, ja jo tänään Aleksi viihtyi muiden lasten seurassa.


Hoitopaikka on ryhmäperhepäiväkoti, jossa on kymmenen lasta ja kolme hoitajaa. Eli ihanan pieni paikka. Paikka sijaitsee omalla kylällämme ja matkaa ei ole kuin muutama sata metriä. Ensimmäinen hoitoviikko starttaa kevyellä mielillä ja isimies viekin Aleksin vasta 10 ja minä käyn sitten hakemassa jahka koulusta selviän. Olen sitä mieltä, että vaikka kotona on ihanaa olla, tuo hoidon aloittaminen eräänlaistta aikataulustusta ja rutiinia elämään.En missään nimessä dissaa niitä ketkä haluavat olla kotona lasten kanssa. Syksy on virallisesti täällä ja maanantaina puetaan päälle haalari ja pakataan hoitolaukku. Tänään lähdetään ostamaan vielä muutamia hoitoon vietäviä asioita, kunhan isi tulee aamuvuorosta. Taidampa hakea myös paketin postista, joka jo oikein polttelee: uudet treenikengät & housut odottavat noutajaansa, jeij! Lisäksi perheeseemme saapuu uusi lemmikki: iPad, ihanaa sitten pääsee kunnolla nörttäämään ja loppuu tän jumikoneen käyttö. Sen jälkeen pakataan kimpsut Alen kanssa ja suunnataan Iinan & Iitan tykö yökyläilemään. Kunhan lapsoset on unilla on mammoilla luvassa saunaa, ruokaa ja höpöttelyä. Vahdin Iitaa huomisen aamun, kun mamma menee tekemään töitä. Saa nähdä mitä tulee taaperoiden kanssa x 2, heh. Pitäkää peukkuja!

Lämpöä & aurinkoa wiikonloppuun!

Hankintoja.

Pakkohan se on myöntää, että syksy on täällä ja talvikaan ei ole sen kauempana.Vaikka aurinko vielä paistaa ja lämmittääkin hiukan on aika vaihtaa lämpimämpää vaatetta päälle. Olikin aika hankkia Aleksille välikausivaatetta ja siinä samassa myös talvivaatteita. Herra kasvaa niin hurjaa vauhtia ettei äiti eikä isi pysy perässä, saatikka sitten yleensä päivitetty vaatekaappi. Tunnetusti olen ollut ajoissa liikenteessä, niinkuin aina, Järjestelmällisyys - tuo ihana tunne, josta varsinkin isimies tykkää, noot!. Lisää extremeä ja rahaa vaatii myös se, että pojalle on hommattava toiset vermeet myös hoitoon. Tai noh tarvitsee ja tarvitsee, mutta helpompaa on ettei tarvitse muistaa joka aamu pakata kaikkea mukaan vaan voi jättää hoitoon jemmaan. Tässä Picasalla kasaan kyhätty kollaasi vaatteista huomatkaa harjoittelijan kädenjälki.

Aleksin varustus syksylle ja talvelle.
Välikausihaalareita meille tupsahti kaksin kappalein. Huusin Huuto.netistä Ticket 2 Heavenin turkoosin haalarin, joka on vain muutaman kerran käytetty. Tykästyin väriin ja merkistäkin olen kuullut pelkkää hyvää. Toisen haalarin löysi kirppikseltä Aleksin kummi. Remu Travellan sininen haalari oli kuin uusi ja hintaakaan tuolle ei jäänyt kuin 10 euroa, kyllä äiti ja lompakko jälleen kiittää. 
Toppahaalari oli mielestäni hankalampaa ostaa, sillä olin mittaillut muutaman merkin välillä ja kuitenkaan kokemusta ei näistä ole. Tärkeimmät vaatimukset kuitenkin olivat lämmin, hyvinistuva ja vettähylkivä. Ticket 2 Heaven, Polarn O Pyret vaikuttivat kivoilta kunnes löysin haluamani: Molo Kidsin Pyxis haalarin rakastuin :) ja näen niiiiin meidän Alen tuollainen haalari päällä temmeltämässä talvella pitkin pihoja. Sain haalarin lähes puoleen hintaan. Toinen toppahaalari oli myös kirpputori löytö netistä, Lassien perushaalari, mutta lämmin ja ehjä.

Sadevaatteista sen verran, että Aleksin mummi oli ostanut reissusta herralle kurapuvun, housut ja takin. Puku on kokoa 80 cm, mutta erittäin reilu ja aivan ihanan näköinen. Itse ostin jälleen kerran Rukka merkkisen kurapuvun henkselihousuilla käytettynä. Parasta ostaa hyväkuntoisia vaatteita käytettyinä, sillä säästää omaisuuden ja se aika mikä niitä kerkeää käyttää, huoh!
Saatiinpa vielä kummipojalta mukavan oloinen haalari, jossa on pehmeä fleece vuori ja ulkokangas on kuraleikkeihin tarkoitettua. Ei siis mene sormi suuhun, jos jokin vaatteista on pesussa sillä on ainakin vaihtoehtoja tilalla. Saattaa olla, että huomaan hommanneeni ulkovaatteita aivan liikaa, mutta summa minkä olen näihin käyttänyt on verrattavissa yksiin uusiin kappaleisiin haalareita, välikausipukuja sekä kuravermeitä!

Rukkaset löytyi Mikkelin Prismasta, ostettiin kahdet kurarukkaset ja kahdet kunnon rukkaset talvea varten niistä en kerennyt kuvia nappaamaan Kenkiä katellaan sitten tarkemmin, kun herra lähtee kunnolla kävelemään sekä talven tullessa. On meillä jo muutamat tennarit käytössä, ja kuomat ja kumpparit hommattuna :) nekin kylläkin käytettynä! Löysin netistä myös ihanan sivun Pipo löysällä, ja tilasin sieltä kaksin kappalein Aleksille pipoja, sillä niitä ei voi koskaan olla liikaa.
Etsittiin herralle tänään fleece takkia, mutta mukaanhan tarttui H&M:ltä sekä Lindexiltä myös jotain muuta ;) Huoh, tässähän tuntuu sille, että lompakko kiittää ja kohta on matti kukkarossa kaiken maailman ostosten kanssa, mutta vaatteet erityisesti lasten vaatteet on vaan niiin ihania!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Sunnuntai.

Sunnuntai oli pitkästä aikaa vain mukavaa puuhaa täynnä. Nukuttiin koko porukka kahdeksaan saakka se on meidän Aleksille enemmän kuin pitkään nukkumista!. Pakattiin kamppeet kasaan ja lähdettiin kohti uimahallia. Aluksi herra ihmetteli pukuhuoneessa, mutta jo suihkussa riemua riitti enemmän kuin paljon. Pieni vesipeto pulikoi lämmitetyssä lastenaltaassa, viuhtoi ja polski. Kokeiltiinpa myös vauvauinnissa opittua sukellusta ja hyvinhän se meni. Kaiken kaikkiaan oltiin altailla noin tunti, ja Aleksi jaksoi todella hyvin. Uinnin jälkeen käytiin vielä herkuttelemassa eli syömässä. Automatka kotiinpäin taittuikin sekä pojalla että äidillä untenmailla. Kotiin päästyä siirrettiin Aleksi vain sänkyyn jatkamaan unia ja untahan riitti melkein kolmen tunnin verran. Loppupäivä menikin kotona ollessa, pihahommia tehdessä ja käytiin myös pesemässä auto mummolassa. Isi sai ripustettua Aleksin keinun kuistille ja nyt päästään kiikkumaan sitten oikein urakalla. Tällaisia sunnuntaita lisää kiitos! Ajateltiinkin ottaa ihan tavaksi käydä muutaman kerran kuukaudessa uimassa.
Ja nyt ei sitten tarvitse hetkeen haaveilla Internetin ihmeelliseen maailmaan pääsystä puhelimella, valokuvien ottamisesta puhumattakaan. Tämä taitava äiti onnistui jättämään noin kuukauden vanhan puhelimen autonoven väliin ja näyttöhän siitä meni ihan palasiksi. Huomenna vietävä huoltoon ja toivon mukaan ei tule maksamaan omaisuutta. Huoh, hyvä minä!

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

10 kk

Aleksi täytti tosiaan JO 10 kuukautta ja joka päivä tulee uusia taitoja ja asioita. Tällä hetkellä Aleksi on oppinut vilkuttamaan, osaa soittaa puhelimelle milloin kellekin laittaa käden korvalle, ollaan alettu käymään potalla lähes päivittäin ainakin yritetty  ja tärkeimpänä uutena asiana on seisominen ilman tukea <3 apua kohta se kävelee! Aleksi tykkää kovasti tällä hetkellä imurista, pyykinpesukoneesta sekä astianpesukoneesta konetta ei voi täyttää etteikö herra olisi mukana häärimässä. Syöttötuolissa istuminen on niin out, pitäisi päästä kokoajan ylös ja pöydälle.
Isin kanssa ajamassa metsäkonetta
Neuvolassa kaikki oli hyvin ja meille oli vaihtunut uusi neuvolantäti inhoan sanaa täti, mutta en keksi parempaa tilalle :D edellisen siirtyessä eläkkeelle. Painoa oli 9480g ja pituutta 74,6 cm. Ollaan aloiteltu jo hapanmaitotuotteiden maistelu ja viili, raejuusto ja rahka uppoaa miehelle hyvin. Neuvola korttiin tuli seuraavanlaista tekstiä:

Reipas ja hymyilevä poika. Seisoo tuetta. Kasvu edistyy ja ruoka maistuu. Hapanmaitotuotteet jo maistelussa. Kuulo ja näkö normaali.

Samalla reissulla Aleksilta otettiin myös hemoglobiini, joka oli 105. Herra ei ollut pienestä nipsautuksesta moksiskaan ja äiti oli unohtanut niin tutin kuin juomapullonkin kotiin aamuntohinassa. Vuoden ikäisenä tulee sitten 3 x rokotus, huoh toivon mukaan herra ei reagoisi myös niihin.

Aleksin rytmiä 10 kuukauden iässä:
6.30-7.00 heräillään yleensä äitin kanssa joskus myös isi on kotona ja herää meidän kanssa
7.00-8.00 syödään puuroa, tykkään kaurapuurosta, mannapuurosta sekä riisipuurosta. Puuron jälkeen vaihdellaan kuivaa vaippaa sekä päivävaatteita. Saatetaan myös käydä istumassa potalla.
8.00-9.00 leikitään ja laulellaan äitin kanssa. Telkkari pauhaa taustalla, laitetaan pesukonetta pyörimään, pedataan sängyt.
8.00-10.00 painelen nukkumatin luokse ekaa kertaa ja uni tulee melko nopeasti maidon juotua välillä aamu-unet ovat jääneet myös taka-alalle riippuen monelta herään aamuisin.
10.00 painellaan pihalle, yleensä kävellään kyläkaupalle ja käydään samalla keinumassa. Omalla pihamaalla on myös mukava mönkiä ja tutkia paikkoja.
11.00 syödään, nam. Äiti antaa minulle jo samaa ruokaa kuin mitä äiti & isi syövät, tietenkin ilman suolaa. Pidän erityisesti kalasta, kanasta, porkkanasta ja ruisleivästä.
Ruoan jälkeen saatetaan käydä kylässä, leikkiä ja tehdä kotihommia.
13.00 saan hieman välipalaa viiliä ja hedelmäsosetta tai hedelmiä ja painelen jälleen höyhensaarille kera maitopullon. Unta riittää yleensä tunnista kolmeen.
15.00 heräillään ja kas kummaa myös isi on hyvällä tuurilla saapunut kotiin <3
16.00 syödään jälleen
16.00-19.00 tehdään mitä parhaaksi nähdään: käydään mummolassa, leikitään, ulkoillaan..
19.00 on iltapuuron aika, jonka syön yleensä melko hyvillä mielin, vaikka en syöttötuolissa malttaisi istuakaan
19.30-20.00 iltapesujen ja pusujen aika. Käyn läträämässä suihkussa melko usein ja rakastan sitä. Pestään hampaat ja harjaillaan hiukset.
20.30-21.00 käyn nukkumaan, uni tulee yleensä jo 15 minuutissa
..jossain vaiheessa äiti on käynyt siirtämässä minut omaan sänkyyn.
03-04 herään yleensä pyytämään tuttia ja saan myös pienen vesihuikan.
..saatan myös herätä useammin jos kaikki ei ole hyvin, hampaita tulossa, masuun koskee.

Sellainen on meidän päivä "yleensä". Tietenkin päivisin tapahtumat ja asiat muuttuvat, mutta ruokailu- sekä uniajoista pyritään pitämään kiinni.
Touhottaja <3

Kaveripäiviä.

Viikko alkoi vesisateella, mutta maanantai päivää piristi lähtö perhekerhoon, joka oli palannut kesätauolta. Kerhossa leikittiin ja askarreltiin vesiväreillä vihanneksia ja hedelmiä. Kerhon jälkeen odoteltiinkin innoissamme sairaalakaveria meille kylään. Noh vieraat, kun saapuivat saapui myös unimatti Aleksin luokse ja poika nukahti syliäni vasten seisaalleen. Taisi olla hieman rankka aamupäivä kerhossa temmeltäen. Joimme kahvit ja Aleksin kaveri viihdytti meitä naurullaan. Herran noustesta unilta alkoi armoton leikkiminen ja temmellys. Voi sitä vauhdin määrää. Huomasi selvästi kuinka Aleksi nautti kaverin läsnäolosta vaikka välillä meinasi itku tulla, toisen tullessa liian lähelle.
Ehkä annan kuvien kertoa enemmän.
Albert & Aleksi 10 kk


Tiistaina kävimme neuvolassa siitä lisää seuraavassa. Neuvolan jälkeen piipahdimme kavereiden luona ja Aleksi pääsi jälleen leikkimään omanikäisen kanssa. Viikkoon on mahtunut kavereita, kavereita ja kavereita. Ensi viikolla pitäisi mennä tutustumaan tulevaan päivähoitopaikkaan, jossa myös tapaamme lisää kavereita. Huomaan kuinka tärkeää jo tuon ikäiselle on muiden lasten seura: opitaan jakamaan huomiota ja tavaroita sekä sosiaalistumaan.
Niilo & Aleksi
-Niina